sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Jouluaarre - A Christmas treasure

Ensimmäinen adventti näyttää sään puolesta aika sumuisan harmaalle. Valon värin perusteella voisi melkein voisi kuvitella, että lunta sataisi, mutta se lienee tänään turha toive. Joka tapauksessa riisipuuro on kiehumassa ja suunnitelmissa on katsoa yhdessä Nativity Story (2006), kuten meillä on tapana aina ensimmäisenä adventtina.

Löysin viime viikolla kirpputorilta setin valkoisia hahmoja jouluseimeä varten! Olin ihan innoissani, koska kauniskasvoiset, valkoiset hahmot kohtuuhintaisena ovat olleet etsinnässä jo useamman vuoden ajan. Lopulta lykästi! Nyt on kerralla koossa sekä pyhä perhe, että myös muutama eläin, paimenet ja viisaat miehetkin. Kokoa seisovilla hahmoilla on n. 10cm. Tykkään ihan tosi paljon!

Hyvää ensimmäistä adventtia!

----

The first advent Sunday looks rather gray and misty. The light is of the same color as when it's snowing, but that wish won't be fulfilled today! We are, however, just preparing some rice porridge. We'll eat it with loads of cinnamon and sugar this afternoon. That's a very Finnish thing at this time of the year. We also plan to watch Nativity Story (2006) like we always do on the first advent Sunday.

I found a perfect set of white figures for the nativity display! I was so exited to buy them, because I have been looking for white figures that would have beautiful faces (and be payable) for several years now! Finally I found what I wanted! Now I have entire set including also few animals, shepherds and the wise men. The standing figures are approximately 10cm tall. I just love them!

Have a wonderful advent Sunday!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Adventtikynttilät - Advent candles




Aikamoinen loppuviikko takana. Tässä nopeasti meidän adventtikynttiläaskartelu... ei siis muuta kuin numeroiden tulostus, leikkaus, hiukan teippiä ja akryylimaalia. Täytyy vielä hiukan keksiä kynttilöille paikkaa ja jotakin somistetta, mutta ollaanpahan nyt ainakin valmiina ensimmäistä adventtiaamua varten.

----

I had quite an ending for the working week, but I'll show you quickly our advent candles... Just printing and cutting out the numbers, bit of tape here and there and acrylic paint. Now I just need to think about where, and how, to set them up, but at least we are ready for the first advent morning.

torstai 27. marraskuuta 2014

Yksi konsertti ja monta keksiä - One concert and many cookies



Päästiin miehen kanssa vuoden ensimmäiseen joulunaluskonserttiin kuuntelemaan Bachin teoksia. Konserttikutsu tuli muutaman hauskan yhteensattuman tuloksena ja ihan ilman tyypillisiä teitittelyjä. Siellä sitä sitten istuttiin ihan perisaksalaisissa tunnelmissa, kun Thüringen-osavaltion presidentti piti tervetulopuhetta liittäen joulun rauhan sanoman Euroopan politiikkaan ja Bachin sävellysten yhdistävään voimaan. Se oli aika diplomattinen spagaatti teemojen suhteen, mutta tunnelma ihanassa vanhassa dominikaanisessa kirkossa oli kohdallaan. Ryhmän nimi oli Cantus Thuringia. Sellainen yhdistelmä arkkitehtuuria ja musiikkia, että oikein kosketti.

----

My husband and I were invited to the very first pre-Christmas concert to listen to some compositions by Bach. How we got invited was a rather funny story and that much exceptional that the polite forms of address (German 'Sie') were to my great surprise dropped immediately as we entered the church and greeted the first person at the door. ;) There we sat in rather Ur-Deutsche Christmas atmosphere listening to the welcome words by the president of the State Thüringen. She connected the Christmas message of peace with the European politics and the uniting force of the music composed by Bach. That was quite a diplomatic thematic split. The ensemble was called Cantus Thuringia. A combination of magnificent architecture of the old Dominican church and such music made quite an impression on us.  
Babysitterille (nimitys on kyllä ehkä hiukan vinksallaan) tyttö leipoi iltapäivällä Fanni & Kaneli-blogista Nutella-kaurakeksejä, tällä reseptillä. Keksejä tuli kyllä moninkertainen määrä ohjeessa mainittuun, mutta maku oli huippuhyvä, vaikka ulkonäkökin muuttui radikaalisti matkan varrella. Nutella antaa suklaista ja pähkinäistä makua ja kaura ihanasti purtavuutta. Illan päätteeksi babysitteri sai sitten myös keksejä mukaansa poikaystävälleenkin vietäväksi. :) Ja tänään laitettiin muutama jättikeksi reppuun koulukavereita varten.

----

For the babysitter (I think that title is bit odd to keep in use though) our daughter baked some Nutella Oat cookies from a Finnish Fanni & Kaneli blog with this recipe. The amount of the cookies turned out to be quite a bit larger than mentioned in the recipe and though the shapes changed on the way, the taste was really great. Nutella gives a good flavor of chocolate and nuts while oats make the dough nicely chewy. In the end of the evening the babysitter got few giant cookies to take to her boyfriend, too. ;) And this morning our daughter took few cookies to share with her friends at school. 

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

DIY Joulutyynyjä - DIY Christmas cushions


Minulla oli suunnitelmissa painaa muutama joulutyyny kangasmaaleilla valkoiselle pellavalle. Tyttö sai kuin saikin vihiä suunnitelmasta ja halusi osallistua. Siinä kävikin sitten niin, että minä olin apulaisena ja tyttö teki kätevästi kaiken työn melkein itse. Mukava yhteinen askartelu ja hyvää ompeluharjoittelua myös!

Aloitimme leikkaamalla kankaan sopivan kokoisiksi paloiksi. Pöydälle levitimme vanhoja sanomalehtiä suojaksi ja teippasimme niiden päälle kankaat kulmistaan. Tyttö kirjoitti kapealla sudilla mustalla maalilla Jingle bells tekstistä pätkän. Kun se oli hiukan kuivunut, leikkasimme paperista muutamia tähden muotoisia sabluunia. Ne kiinnitettiin myös teipillä oikeisiin kohtiin ja tyttö tupsutteli pienellä sienellä punaista väriä niihin. Paperinen sabluuna muuten toimii tälläisissa pikkuaskarteluissa ihan hyvin, mutta sen voi käyttää vain kerran. Se kannatta irrottaa heti käytön jälkeen, ettei kuvion puoleiset reunat kostu ja aiheuta sotkua. Raitatyyny taas tehtiin, niin, että liimasimme pitkiä teippisuikaleita kangaspalan toisesta reunasta toiseen ja sitten tupsuteltiin maalia teippien väliin. Ne teipit poistettiiin myös heti, kun maaliraidat olivat paikallaan. Muutama päivä meni kankaita kuivatellessa, mutta sitten silittämisen jälkeen (kiinnittää värin), tyttö ompeli tyynyt ompelukoneella valmiiksi. Vetoketjuja tai nappeja ei käytetty ollenkaan. Jätettiin vain reunasta hiukan tilaa, että sisätyyny saatiin paikalleen. Aukko ommeltiin kiinni käsin. Tyttö vei valmiit tyynyt saman tien huoneeseensa. Nyt on sielläkin sitten jo joulutunnelmaa tyynyjenkin muodossa.

----

I had a plan to make some Christmas cushions with the textil paint on white 100% linen. My daugther got exited about it when she heard about the idea, so we actually ended up making them together. Or better said, my role was mainly that of a helper and she managed it all very well. It was a fun craft to do together. And a good practice for sewing, too. 

We cut material into right size, spread old newspapers on the table and clued the piece of material from its corners on the table with a tape. Then she painted the text with a brush using black textil color. After it had dried a little, we cut out several pieces of printing paper into star shaped stencils. (Paper stencil works out well for little crafts, but you can only use it once.) We used again some more tape to attach the stencils in right spots and applied color with a small piece of sponge. Immediately when a star was ready we removed the stencil carefully. The stripy cushion material was made simply by clueing stripes of tape for the white lines and then just a sponge to apply the color in between the tape stripes. When the job was done the tapes were immediately carefully removed. Both pieces had to dry for a couple of days, but once ironed, my daughter sew them into pillows with a sewing machine. We did not use any zips or buttons, but simply left an opening and closed it with few stiches by hand. Now she has something handmade and Christmassy in her room. 

tiistai 25. marraskuuta 2014

Villaisia lumihiutaleita - Snow flakes made of wool

Sain eräältä ystävältäni kivan ketjun villaisia lumihiutaleita! En ole ikinä itse huovuttanut, mutta ne näyttäisivät olevan tehty sellaisesta huovutuslangasta, mistä virkataan/kudotaan ensin reilun kokoinen juttu ja sitten pesukoneessa se huopuu kutistuen sen kokoiseksi kuin on tarkoitettu. Ripustin hiutaleet vanhan taulun reunaan. Pehmeä luonnon vaalea väri kirkastaa taulun ruskeita ja vihreitä sävyjä. Taulun kuvassa ei ole lumesta tietoakaan, mutta hiutaleet on nyt hiukan kuin hiljainen toivomus kunnollisesta talvesta... Sunnuntaina piti ottaa kesken lenkin takki pois, mutta eilen oli illalla ainakin jo kirpeän viileää, tänä aamuna kirkon katolla aavistus kuuraa... Kuura saa aina innostumaan! Ehkä talvi on nyt ainakin matkalla tänne päin.

----

I got from my friend recently a cute set of snow flakes! I have never felted anything myself, but these snow flakes look like they were first crocheted and then felted in a washing machine. I have once seen such special felting wool yarn in a craft shop. I hanged the snow flakes at the edge of the old painting in the living room. Their off-white color is a perfect compliment to the picture in muted browns and greens. There are no signs of snow in the picture though, but these flakes are like a little silent wish for a proper winter. But on Sunday it was so warm that I had to take my jacket off when I made a walk. Yesterday evening it was then definitely somewhat cooler and this morning there was some frost on the roof of the little chapel! Frost makes me always so exited! Perhaps the winter is now on its way.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Vaniljapullaa - Vanilla buns



Sunnuntaina teki niin kovasti mieli pullaa, että piti ihan alkaa leipomaan! Hiukan vaniljasokeria taikinan sekaan ja vähän tavallista enemmän rasvaa. Taikinalevyn väliin voita, sokeria ja vaniljasokeria ja paistamisen jälkeen päälle vielä sokerikuorrutukset... Aika herkkua! Oho, mies mätsäsi hupparissaan hyvin noiden paperivuokien kanssa. ;)

----

I was baking some vanilla buns on Sunday afternoon! The dough is basically the same like for the cinnamon buns. Just add some vanilla sugar to the dough. When rolling the dough out, spread some butter, sugar and vanilla sugar in between, too. After baking I added some glazing made of icing sugar and bit of cold water. Quite tasty treats! Oh, my husband matched to the cupcake papers. ;)

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

DIY Jouluiset koriste-etiketit - DIY Christmas decoration hangers



Pinterestissä näin jonkun joulukuusen koristeina puisia, liitutaulumaalilla maalattuja etikettejä. Satuin sitten halpiskaupassa käydessäni näkemään 12 valkoisen puuetiketin setin vajaalla kahdella eurolla. Nappasin ne mukaan, koska ajattelin, että kyllä niistä aina jotakin keksii. Liitutaulumaali ei tosin ollut mielessä, koska en oikein osannut kuvitella, että itse ripustaisin joulukuuseen mitään mustaa. En ainakaan tänä vuonna. Pian tulikin idea mieleen ja kirjoittelin niihin lyijykynällä tekstinpätkiä tunnetuista joululauluista. Kun tekstit olivat kohdillaan, kirjoitin lyijykynäjäljen päältä ohuella vedenkestävällä, mustalla kynällä. Siinä tuli samalla hyräiltyä joululaulu jos toinenkin... :D Puuetiketit ovat siitäkin käteviä, että jos ensi vuonna tulee joku muu idea mieleen, niin sen kuin vain maalaa pinnan uudestaan ja tekee siihen seuraavan idean.

----

I saw in Pinterest that somebody had painted wood hangers with chalkboard paint and used them to decorate a Christmas tree. Soon after I saw in a shop a set of 12 white wooden hangers for less than two euros. I thought that I better buy them, because one can always do something with such simple classic pieces. The chalkboard paint was in this case not really an option for me though, because I just can't imagine I'd hang anything black on my Christmas tree. Not this year at least. It did not take long until I figured out what I could do. I wrote on them short phrases of known Christmas carols with pencil. Once the texts looked like I hoped them to, I wrote on them with a thin permanent marker. I had good time singing myself few Christmas carols while writing... :D The wooden hangers are great for that reason too, that if there's a better idea for the next year, they can easily be re-painted and re-decorated.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Aamuhämärässä - At dawn



Heräsin kuuden jälkeen, vaikka on lauantaiaamu... Siis mitä ihmettä illanvirkku-aamuntorkkuihmiselle tapahtuukaan aikuiselämän aikana, kun vuorokausirytmitkin näkyvät kääntyvän ihan päälaelleen? Mutta, jotta aikainen aamuhetki ei menisi hukkaan, sytytin muutaman kynttilän, keitin kupillisen teetä ja parkkeerasin itseni sohvalle. Hetki ihan itsekseen. Ei sekään hullumpi tapa ole lauantaiaamua aloittaa! Vaikka nyt kyllä tästä hyvästä nukahdan varmasti illalla jo ennen iltauutisia. Ei sillä, että niitä jaksaisin edes katsoa virkeämpänäkään hetkenäni, mutta noin niin kuin kuvainnollisesti. Mikä lie siinäkin, mutta luen uutiset mieluummin netistä. 

Tänään on muutama mukava projekti mielessä, mutta ensin on laitettava kunnollista aamupalaa. Ilahduin eilen ikihyviksi, kun löysin ruokakaupasta kahta eri sorttista mature cheddar juustoa! Meillä on sellainen juustodiili tässä taloudessa, että tyttö syö brietä ja muita sen tyyppisiä pehmeitä juustoja, minä syön kovia ja suolaisia juustoja, ja mies ihan mitä vain lukuunottamatta sinihomejuustoja. Siis muuten ihan mitä vain. Vuosien kestäneen tarkkailun tuloksena olen tullut siihen päätelmään, että hän on perinyt jonkinlaisen juustogeenin isältään. ;)

----  

I woke up after six o'clock this morning... What is that supposed to mean?  An evening person begins to slowly resemble a morning person as years roll by??? I had never thought something like that could happen to me! In order not to waste those short moments before dawn, I lightened few candles, made a cup of tea and sat down on the couch. A little moment just for myself. Not a bad thing to begin Saturday morning actually. I already see what will happen tonight though. It's quite likely that I'll fall deep asleep already before the evening news. Not that I ever actually watch the news, but just rhetorically speaking. I prefer reading the news. 

We have couple of nice projects planned for today, but first it's time for some breakfast. I was so happy yesterday when I found two different kinds of mature cheddar pieces in the supermarket! We have a cheese deal in this house. Our daughter eats all Brie like cheese sorts, I eat anything that is salty and aged, and my husband eats anything else, but no blue cheese. I mean any cheese possible. During years of observation I have come to a conclusion that he has inherited a cheese gene from his father in his DNA. It's one of those genetic twists that you can't find in the books, but it surely does exist. Believe me, I have all the experiental evidence that is needed to prove that fact. ;) 

perjantai 21. marraskuuta 2014

Vielä lisää pähkinöitä - More and more nuts


Saatiin vielä pähkinöitäkin taas ja vielä kahdessä erässä! Yksi opiskelijoista oli kerännyt saksanpähkinöitä ja toi meille ison pussillisen. Anoppikin lähetti hasselpähkinöitä ison kulhollisen. Että on taas niitä omegoja, ja ajatus kulkee kirkkaammin. ;) Eilen illalla jyräiltiin tytön kanssa olohuoneen huonekaluja hiukan uuteen järjestykseen ja kaksi jouluaskartelua nostettiin kuivumaan. Tänään on kirjoituspäivä ja illalla tulee vieraita. Siinä välissä pitäisi ehtiä miettiä ruokajutut, käydä kaupassa ja siivota. Mutta kellohan on vasta vajaa yhdeksän, joten tässä lienee ihan riittävästi aika kaikkeen tarpeelliseen. 

Oikeasti jokaisessa päivässä pitäisi olla aikaa kaikkeen tarpeelliseen. Ehkä meillä on vaan joskus hukassa tapa, millä tarpeellinen määritellään. Tai ehkä me yritämme optimistisesti tunkea yhden päivän kalenteriin enemmän kuin siihen millään logiikalla voi mahtua. Tapahtuu minullekin. Seurauksena sitten juoksemme kieli vyön alla, ja lopulta tuntuu kuin se olisi jonkinlainen itsetarkoitus, että on jatkuva kiire. Ihan niin kuin tässä maapalloa pyöritettäisiin ihan henkilökohtaisesti omalla kädellä! Eikö se perustu vain illuusioon siitä, että kaikki on hallinnassa? Olen viime päivinä lueskellut Saarnaajan kirjaa. Siinä tulee kyllä hyvin esiin se, että ihmisen oma osuus on elämän lopputuloksessa lopulta aika vaatimaton. Kannattaa tehdä parhaansa, mutta sen jälkeen kannattaa ottaa hiukan rennommin ja nöyrästi tiedostaa oma mitättömyytensä. Vanha ajatus, mutta aina yhtä ajankohtainen. Kun asiat ovat oikeassa perspektiivissä, niin tunnitkin riittävät paremmin. Tämä olisi varmaankin pitänyt kirjoittaa maanantaiaamuna. ;) 

----

We got some more nuts! One of my students had collected plenty of nuts, and gave me a bag full of them little while ago. Then my mother-in-law send us lots of hazelnuts! As a result we are now really equipped with Omegas for this winter and our thoughts are flowing exceptionally clearly. ;) Nuts are brain power! Yesterday night my daughter and I moved some furniture around in the living room and hanged few craft projects to dry. Today then I have a writing day and in the evening we'll have visitors. In between I need to think about cooking, do some shopping and clean the house. But it's only nine o'clock, so there'll be plenty of time for everything.

Actually one should have every day enough time for everything. I think we are sometimes just bit lost in counting what is "the essential everything." Or, we try overly optimistically fit more into our calendar than is anyhow possible to manage on one day. That happens to me, too. The result is that one rushes around, and finally getting exhausted, one asks oneself whether there really was any other point for the hurry than the hurry itself. Bit like each of us single handedly kept the globe rotating! Is that not just an illusion of thinking that we have it all under control? Last days I have been reading the Book of Ecclesiastes. That's a book that really puts a human being into his/her place! It's worthy to do one's best, but beyond that it's just reasonable to recognize that our part in life is not as meaningful as we imagine when we are in a hurry. That's a very old thought in deed, but always relevant. When everything is seen in a proper perspective, the hours of a day are long enough for everything. Should probably have written this on Monday morning. ;)   

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Adventtikalenterin alkua - The beginning of the advent calendar

Adventtikalenteri alkaa olla melkein valmis! Tällä kertaa ostin pieniä leivosrasioita, minikonvehtirasioita ja tuollaisia kuutiorasioita yhdestä askartelukaupasta. Nyt vielä hiukan systeemin kokoamista lopulliseen muotoon, mutta onpahan rasiat ainakin valmiina...

----

This year's advent calendar is almost ready! I bought this time small bakery boxes, tiny chocolate ballotins and small cube boxes from a shop nearby that sells packaging material for the companies that sell food items. Now I still have to work on how to put it all together, but at least the surprises are in their boxes...

tiistai 18. marraskuuta 2014

DIY Joulukuusiaskartelu: osa 2 - A DIY Christmas tree craft: part 2


Sain joulukuuset valmiiksi! Tässä linkki ensimmäiseen osaan. Lopulta niitä tuli kolme hiukan eri kokoista. Pistojen jälkeen ompelin ompelukoneella reunat, käänsin ympäri ja silitin ne. Sitten kiinnitin pienillä pistoilla reunoihin helmiä. Täytin kuuset vanulla ja ompelin alareunasta pienillä pistoilla ne käsin kiinni. Jätin rungon kohdalle pienen kolon, josta sain työnnetyä puukepin kuusen sisään. Puutikku oli n. 5cm pidempi kuin kuusi. Vanhoihin kynttiläkippoihin laitoin hiukan koristehiekkaa/-kiviä ja työnsin kuusen siihen pystyyn. Tämä oli helppo ja kohtalaisen nopea näperrys, jos jouluaskartelut innostaa.

----

I got my Christmas tree craft ready! This is the link to the first part. Finally I ended up making three of them in different sizes. After stiching the pattern I used sewing machine to sew the sides, turned them again right way around and ironed them. I decided to stich some pearls to the side seams and filled the trees with stuffing. I closed the trees by stiching the bottom part by hand leaving a little opening for a wood stick. The wood stick was ca 5cm taller than the tree. I had some candle votives from the last year in the basement, so I just filled them up with decoration sand/stones and sticked the trees into them. Voilá, my very own Christmas trees! 

maanantai 17. marraskuuta 2014

Paper star garland

Viikonloppuna etsin vielä viimeisiä juttuja adventtikalenteriin ja löysin samalla itsellenikin tälläistä papertähtiketjua. Olihan niitä muissakin väreissä, mutta kuten tavallista, minua puhutteli vain valkoinen... Hiukan tylsää ehkä, mutta valkoinen on aina valkoinen. Periaatteessahan tuollaisen voisi ommella helposti itsekin, mutta vajaa kaksi euroa oli sellainen hinta, ettei siihen paljon kannata itse alkaa edes etsimään pahvia. Ei muuten saatu vielä sitä ensimmäistä joulukuusta pystyyn viikonlopun aikana. Kellariin asti selvittiin, mutta lopulta todettiin yhdessä, että ehkä se nyt on vielä hieman liian aikaista sen joulukuusen kanssa. 

Keksin tänään miehelle muuten joululahjan. Ihmettelen itsekin, miten mahtava idea tuli mieleen. Se oli aika hyvin, koska jostakin syystä miehelle on kaikista vaikeinta ostaa lahjoja. Tietysti tunnen hänet parhaiten ja sen vuoksi ostamisen pitäisi kaiken järjen mukaan helppoakin helpompaa, mutta joka ikisen kerran tuskailen yhtä paljon. Mutta tänä vuonna on kaikki toisin, heheh. Ja on vasta marraskuu, juhuu! 

Työviikkokin alkoi vauhdikkaasti. Heräsin puoli kuudelta ihan virkeänä ja olin kopiokoneellakin opettajien huoneessa jo varttia vaille kahdeksan. Ehkä tänä iltana uni maittaa, mutta kokonaisuudessaan just nyt on hyvä vire päällä sekä työ- että opiskelujuttujen suhteen. Täältä tullaan!

----

This weekend I was looking for the last surprises for the advent calendar. While searching those, I also found a paper star garland for myself. All in white of course... Perhaps boring for some, but white is always white. Surely you could sew one like this yourself, but for those two euros that I paid, paper would have cost more than this ready 2m garland. By the way, we did not get the first Christmas tree up during the weekend yet. We made it until the basement, but finally decided unanimously that it was too early for a Christmas tree. 

Today I got a magnificent idea for a present for my husband. I even was amazed myself about it! I don't know why, but he's one of the most difficult person to buy anything for. I know him the best, but when I think of what he'd like to have as a present I go almost always totally blank. But this year everything is different, hahah. And it's only November, ladies, yay!

A new working week began with a high speed. I woke up half past five and by 7:45 I was already photocopying something in the teachers' lounge! I am sure I'll fall asleep tonight without any problems, but right now there's a good flow both with the work and studies!

perjantai 14. marraskuuta 2014

Luonnetestin tuloksia - Results of the personality test

Viikkoon mahtui aika tavalla tunnetta ja tekemistä, lopulta oikein hyvässä tasapainossa. Jossakin kohtaa aloin kyllä olla jo ihan varma, että aletaan olla siihen malliin kallellaan, että kohta tasapaino on pelkkä muisto vain. Siitä huomiosta muistui mieleen, että teimme työkavereiden kanssa luonneanalyysejä lukuvuoden alkuun. Tai no, itse en ollut heti paikalla, joten mies oli tehnyt analyysin itsestään ja minusta siinä samalla. Kun lopulta pääsin paikalle, niin sain sitten kuulla työkavereilta omat tulokseni. :O Tilanne oli kieltämättä hiukan koominen, mutta ehdottomasti hyväntahtoinen, joten näin jälkikäteen kerrottuna juttu kuulostaa pahemmalta kuin mitä se oikeasti oli. :D Tarkistin siinä sitten miehen valitsemat vastaukset, ja olihan ne ihan täysin kohdallaan. Olisin valinnut ihan samat vaihtoehdot itsekin. 

Kaikilla luonteenpiirteillä on sekä positiivinen, että negatiivinen variantti. Minulla oli tuloksissa muistaakseni varovaisuus tai joku sen tyyppinen vastaava piirre. Se on positiivisimmillaan sitä, että esim. miettii kunnolla ennen kuin syöksähtää mihinkään, eli ei tee ihan ensimmäisenä ainakaan mitään kovin radikaalia, mitä joutuisi kovasti katumaan myöhemmin. Negatiivisimmillaan taas se helposti aiheuttaa esim. sellaista, että luonnostaan hiukan olettaa asioiden menevän helposti ennemminkin pieleen kuin onnistuvan. No, en nyt tietenkään sentään suorastaan oleta minkään menevän varsinaiseti pieleen. Syksyn aikana olen kuitenkin tarkkaillut itseäni hiukan ja huomannut, että jos on epävarma tilanne, niin huono vaihtoehto tuntuu minulle aina todellisemmalta mahdollisuudelta kuin se parempi. Eli ainakaan katteettomasta optimismista minua on turha syyttää. ;) Se oli minulle aika valaiseva huomio. Syksyn aikana olenkin joissakin tilanteissa, joissa on ollut sellainen epävarmuusmomentti mukana, alkanut ajatella, että tilannetta ei ole mitenkään välttämätöntä tulkinta negatiivisesti. Se, että tulee niitä negatiivisia mahdollisuuksia mieleen, ei liity varsinaiseen asian tilaan, vaan pelkästään omaan tulkintaani, johon voin itse vaikuttaa. Se on ollut vapauttava ajatus. Aika hyöty luonnetestistä, mitä en ikinä päässyt itse tekemään, eikö? ;)   

----

This week was quite filled with both emotions and activities. Right now it seems that it ends in a good balance, but at some point I was almost sure the balance will become only a good memory... That thought reminded me about the beginning of the school year. We did some personality analyses for a team building project. Well, what happened was that I was actually not present when the analyses were done, so my husband had filled in my questionary, too. When I finally arrived, my collegues told me what my results were. :O I admdit, it was a slightly strange moment arriving in the meeting just to hear about the results like that, but we do have a good humor in our team, so it was not at all as bad as it sounds talking about it. :D I checked the answers through, and yes, indeed, I would have selected all answers exactly like my husband had done for me. 

All personality traits have a positive and a negative variant. In my results there was a trait called careful or something synonymous to it. At its best, it means that one would e.g. not do anything on the spur of the moment one would badly regret afterwards. At its worst, it may also mean that when one feels uncertain about something, the bad possibility may seem more realistic to expect than the good one. That was actually very helpful insight for me. During these last few months I have paid attention to my patterns of thinking, and caught myself couple of times interpreting an uncertain situation from an unnecessarily negative point of view. It has really helped me to think that my interpretation is actually not connected to the actual matter, or facts, at hand, but it's simply my natural reaction which I can choose to change. I'd say that was quite a good benefit from a personality test I never got to do? ;)  

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Frisbee golf - Disc golf





Välillä olikin jo vilpoista, mutta nyt sää on kyllä taas tätä samaa luokkaa, kuten kuvissakin, joten muutaman päivän on vaihteeksi pärjännyt ilman takkiakin! Erikoinen marraskuuksi. Kesällä mies hurahti frisbee golfiin minun siskoni miehen innostamana. Jo silloin loman aikana mies oli selvittänyt, missä täällä on lähin rata. Aika kiireisiä kai viikonloput ovat olleet, kun lopulta vasta marraskuussa päästiin kokeilemaan sitä! Työkaverit tulivat lastensa kanssa mukaan. Miehet pelasivat koululaisten kanssa, ja me naiset saatiin ihan rauhasssa kävellä perässä ja jutella omia juttujamme heidän pikkutyttönsä kulkiessa mukana. :) Rata olikin aika haasteellinen. Ehkä liiankin haasteellinen lapsille. Ja aika kostea näin syksyisin. Oli aika mudassa kaikkien kengät puolikkaan kierroksen jälkeen... Mutta ei se haitannut, kun ei kukaan tosissaan yrittänytkään pelata tällä kertaa. Kunhan vain tarkistettiin, minkälainen rata se on, jotta miehet voivat mennä keskenään pelaamaan kunnolla jossakin vaiheessa.

----

The weather was pretty cold already for some time, but now the last few days have again been so warm that one has not even needed a jacket! What a strange November! During the summer my husband got into disc golf, thanks to our brother-in-law. In few days he had found out all about the possibilities to play nearby. I suppose the weekends were quite busy though during this fall, because only lately we got actually to go and try one of the courses out! Our collegues joined us for an afternoon with their kids. It worked out perfectly. The dads played with the kids and we ladies could just hang out and talk our own stuff. :) The course was actually pretty challenging. Probably bit too much so for the kids, but it is perfect one for men to plan a proper match for themselves.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kynttilöitä ja suunnitelmia - Candles and plans

Nyt on taas kynttilälaatikossa pitkiä kynttilöitä. Valkoinen väri on aina ihan must. Tuosta nauhasta tuli mieleen, että entäs jos päättäisi tämän joulun väreiksi punaisen ja vaaleanpunaisen? Aika karkkinen yhdistelmä, mutta voisi toimia, eikä olisi yhtä synkkää kuin pelkkä punavalkoinen. En tiedä, miksi ajattelen punavalkoista synkkänä yhdistelmänä, mutta jostakin syystä siitä uhkaa aina tulla jotenkin melankolinen olo. Ehkä se liittyy lumen puutteeseen tai muuten vain talvisen valon väriin? Katsotaan, mitä tässä tapahtuu. Sovittiin, että tytön joulukuusi laitetaan jo viikonloppuna yläkertaan. Näytää uhkaavasti siltä, että meillä ollaan varmaankin jo täydessä jouluvarustuksessa ennen joulukuun ensimmäistä. ;) 

----

There are again enough candles in my candle box! The white color is always must. The ribbon made me think that perhaps I should combine red and pink this year? The combination looks like a candy, but perhaps it would not be as sad as only red and white. I don't know why I think red and white is sad, but for an unexplainable reason it makes me always feel a bit melancholic. Perhaps it's the lack of snow or just the winter light? Let's see what happens here. We agreed already to build up a little Christmas tree in the girl's room next weekend. It looks like we'll be fully equipped for Christmas mood already well before December 1.  

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

DIY Joulukuusiaskartelu - A DIY Christmas tree craft


Istuskeltiin sohvalla ja katseltiin dokumenttia Berliinin muurista, joten siinä samalla ompelin tuollaisen pienen n. 15cm korkean joulukuusen. Pinterestissä oli hiukan vastaava punaisella langalla joulukuusen koristeeksi tehtynä, mutta katsotaan, mitä tästä kehkeytyy... Täytyy aina keksiä jotakin hiukan erilaista, vaikka perusidea olisikin muualta. ;) Joka tapauksessa jouluaskartelu on nyt aloitettu. Oikein mieli lepäsi tuollaisissa yksinkertaisissa pistoissa... Tästä selviää helposti, kun piirtään kuvion ensin hennosti lyijykynällä kankaaseen. Ei tarvita edes kirjontakehystä, joskaan siitä ei haittaakaan ole. Jatkoa seuraa.

----

This afternoon we were sitting on the couch and watching a document about the Berlin wall, so I had plenty of time to sew something little. I made a little perhaps 15cm tall Christmas tree. I saw quite similar Christmas tree ornament sewn with red thread, but let's see what I'll myself come up with... One needs to always personalize everything. ;) Anyway, now I have begun with Christmas crafts. It was such a relaxing exercise to sew such simple stiches... It's very easy when you first mark the lines with pencil. You don't even need an embroidery hoop for this one. I'll show you the next steps when I get to it.
Tänään juhlittiin mekin isänpäivää. Sain muutaman kivan valokuvankin otettua, mutta näytänpäs tässä nyt vain näitä suklaarasian suklaita. ;) Vaikka täällä suklaamaassa asutaan, tulee loppujen lopuksi aika harvoin ostettua kunnollista suklaata kotiin. Juhlapäivinä siihen asiaan kuitenkin saadaan aina korjausta. Suklaiden jälkeen suuntana oli metsäinen kävelylenkki. Aurinko laskee nyt talviaikaan niin aikaisin, että ihan ihmetyttää iltaisin!

----

We were celebrating the Fathers' Day according to the Finnish calendar. I took few wonderful pictures, but I'll show you only the chocolate one. ;) Though we live here in the promised land of chocolate, we actually buy proper paralines for ourselves quite seldom. But hey, whatever the celebration is, then there is always also a box of chocolate. After the chocolate eating, we headed to a forest for a walk. Now that it's winter season, the sun goes down so early that it keeps surprising me almost every evening!

lauantai 8. marraskuuta 2014

Viime jouluni - My Christmas last year


Miten sitä voikaan vuoden aikana unohtaa, mitä joulujuttuja sitä viime vuonna tekikään? Harmi, ettei vanhemmat valokuvat ole tällä tietokoneella. Olisi voinut laittaa jotakin kuvia aikaisemmistakin jouluista inspiraatioksi... No, ehkä ehdin jossakin välissä kaivella toisen tietokoneen tiedostoja. En tarkoituksella halua siirtää kuvia tälle koneelle, koska ne kansiot ovat sellaisessa sotkussa, kun niitä on muutaman kerran laitettu talteen ja takaisin, että en jaksa niitä lajitella, koska niissä siirroissa tapahtui muutamaan otteeseen niin, että valmiiksi järjestetyt kansiot monistuivat jotenkin omituisesti sekoittuen uudelleen. Vieläkin nousee verenpaine vain ajatellessakin sitä. Miten olikaan elämä helpompaa ennen kuin filmi teetettiin suoraan valokuviksi ja kuvien määrä oli aina kohtuullinen ja ne oli helppo laittaa albumiin! Nyt on kansioita pilvin pimein ja jo pelkkä kuvien lajittelu koneella tuntuu isommalta hommalta kuin ennen filmin vieminen valokuvaliikkeeseen kehitettäväksi. Siinä kuvien odottelussakin oli ennen vanhaan sellaista taikaa, että ei nykyään samoja kicksejä saa millään, ei vaikka seisoisi Kodak-koneen vieressä, kun kuvat tippuvat napin painalluksesta saman tien lokeroonsa. 

----

How is it possible that one can forget in one year how Christmas looked like less twelve months ago? It's pity that I don't have older photos saved on this computer. I could have posted some of them for inspiration, too. Well, perhaps one day I'll have time to get some of them sorted out with the old computer. No, I don't intend to move the pictures over, because those files are a total mess. They were few times moved to the external hard drive and back, and during those moves all the attempts of organizing them reversed couple of times multiplying most of the files into different combinations. Don't ask me how that happened, I am still not in a mood to talk about it! The life was so easy, when one just took the roll of film out of the camera and brought it to the shop to develop it. The amount of pictures was always reasonable and it was easy to take care that the pictures landed in albums! Now there are countless of files and already the thought of sorting the pictures out seems a bigger effort than getting the pictures ready in the past. Do you remeber the magic of waiting for the printed photos in those old days? One can't get the same kick out of it nowadays, not even by standing beside the Kodak machine in the shop while the photos land immediately in the box.  

perjantai 7. marraskuuta 2014

Kangaskaupassa - Buying material for sewing

Kävin kangaskaupassa miettimässä joulujuttuja, mutta yhtä valkoista pellavapalaa lukuunottamatta jouluideat eivät nyt oikein mätsänneet myynnissä olevaan valikoimaan. Outoa sinänsä, koska valikoimasta ei kyllä voi valittaa. Joskus vaan valmis mielikuva tekee sen, että sitten ei löydä mitä etsii, vaikka kaikkea muuta olisi yllin kyllin. Sitten huomasin tangon, jolle oli ripustettu tehtaan mallipaloja. Ostin siitä sitten muutaman nipun erilaisia kukkakuvioisia pellavasekoitteesta tehtyjä kangastilkkuja ihan puoli-ilmaiseksi. Siinä kaupassa on kyllä aika hauskat myyjät. Kysyvät joka kerran kassalla, että mitäpäs meinasit näistä ommella... :) Jossakin muualla sellainen kysymys on varmaankin ihan tavallinen, mutta täällä ihmiset ovat normaalisti sen verran tarkkoja yksityisyydestä puolin ja toisin, että yleensä sellainen kysymys kaupassa tulkittaisiin aika tungettelevaksi. Se on tietysti ihan hassu ajatus tässä yhteydessä, koska aika varmasti kangaskauppaan päätyneet työntekijät ovat itse yhtä innokkaita näpertäjiä kuin asiakkaatkin.

Nyt on ihana, utuisen romanttinen kangaspino odottamassa, kun tilkkutäkki-inspiraatio iskee. Mutta se saa nyt pienen hetken odottaa, koska ensin näperretään joulujutut. Olen kerännyt pinterestiin joulukansiotakin, tästä pääsee sinne, ja hommannut rasioita joulukalenteria varten. Muutama yllätyskin kalenteriin on jo valmiina, joten taidanpa olla aika ajoissa liikkeellä tänä vuonna. 

----

I went last week to a shop to look for some material for Christmas crafts. I guess my ideas were too specific, because except for a piece of white linen, I could not find anything else in their selection. That's a strange thing really, because their selection is so good that you really can't complain about it. I guess the only problem is that when you have a ready idea in mind, it's not always guaranteed that you can really find materials for it... Should probably start by first going to see what is available and then think what can be done with it. Anyway, what I did find were some samples of linen with flower prints! I knew immediately that I just have to buy them. The ladies in that shop are quite funny. Each time I get to the cash they ask what I plan to do with the material I buy... :) Somewhere else it would not be so strange, but here people are often so private that it seems far too personal to have to explain about the plans. That's a ridiculous thought of course, because the shop keepers are themselves probably as eager with crafts like their customers, too. 

Well, now I have a beautiful romantic stash waiting for me. Before diving into it though, I really should think about Christmas crafts. I have collected a file in pinterest, which you can find here.  I have also bought little boxes for an advent calendar, and even few presents to pack into them. I think I am quite early this year.

torstai 6. marraskuuta 2014

Värikästä - Colorful

Halusin tänä syksynä ehdottomasti ruutupaidan. Sini-puna-valkoiset on aina ihania ripustimessa, mutta lopulta päädyin siskon rohkaisusta ostamaan tällaisen kunnolla värikkään. En varmaankaan olisi uskaltanut itsekseni kierrellessä valita tämän väristä, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen. Siskon värisilmä on pettämätön. (Perheen taiteilija sekä kyvyiltään, että myös sielultaan.) Paita istuu hyvin, ja tykkään siitäkin, ettei edessä ole nappeja alas asti. Muutenkin leikkaus on sopivan väljä. Ja nyt on varmaankin sitten ihan riittävästi ruutua yhteen syksyyn. ;) 

----

I was really hoping to find a checked shirt this fall. My pinterest file for Fall Inspiration is full of such outfits... I do love the classic blue-white-red combinations, but they don't look good on me. Finally then I ended up buying this colorful shirt when going shopping with my sister. I don't think I would have ever dared to choose it by myself, but my sister has an excellent eye for color. (She's the artist in the family both when it comes to an artistic endeavor but also to a soul.) The shirt makes me very very happy. Especially, because it does not have buttons all the way down and the cut is rather loose at the waist. So comfortable, I must say. And enough check for one fall. ;)    

tiistai 4. marraskuuta 2014

Luumupiirakkaa - Plum pie

Aika kiireinen päivä, mutta ehdin vaikka mitä! Opiskelujen kanssa hiukan niin, että kun ottaa päivällä aikaa niitä varten, niin sitten saa vielä ilta yhdeksältäkin lueskella seuraavan päivän luentojaan... Mutta joskus on parempi niin päin. Päivästä riippuen, se mikä milloinkin vaatii enemmän ajatusvoimaa kannattaa tehdä ensimmäiseksi. Tai no ainakin kolmanneksi, kun tänä aamuna ehti ennen sitä jo olla muutakin työohjelmaa ensimmäiseksi ja toiseksi. Mutta hyvä koittaa olla joustava, ainakin niissä rajoissa kuin milloinkin pystyy. ;) Nyt hetki rentoilua ja sitten nukkumaan.

Syksyn vakkari kuitenkin tässä nopeasti eli oma versioni saksalaisesta luumupiirakasta. Tee pehmeä pullataikina (kooltaan 3dl vettä) ilman kardemummaa, mutta sen sijaan reilusti sokeria. Taputtele taikina heti uunipellille leivinpaperin päälle. Se kohoaa liinan alla sillä aikaa, kun peset ja paloittelet luumut. Sitten vain reilusti kanelisokeria pullataikinalevyn päälle ja luumunpalat siihen vieriviereen. Hiukan sokeria lisää, jos hapanta pelkää ja sitten päälle vielä taikinamurut (n. 175g jauhoa, 50g sokeria, 100g margariinia ja 1/2tl kanelia). Paista 200 asteessa, kunnes pullataikina on pohjasta kypsä. Paistamisen jälkeen kannattaa laittaa leivinpaperi piirakan päälle, ettei se turhaan kuiva jäähtyessään. 

Hyvät yöt!

----

Quite a day, but I managed to get a lot done! With the studies it's sometimes so that when you take time for writing during the day, you end up reviewing lecture notes still at nine o'clock in the evening... But sometimes it's better so. It's good to be able to be flexible and prioritize that task which happens to demand more brain power at the moment whatever that may currently be. Flexibility was today limited to the third position only though, because both my early and late morning were scheduled for other work related things... but like I say, best to try to be flexible in those limits that are possible. ;) 

My fall time favorite is plum pie, it's my own version of a German thing. I start with the dough similar to the cinnamon buns, use lots of sugar and cinnamon on the top, spread the pieces of plum on it and some crumble on the top (like apple crisp without oat meal). Sorry for not having proper recipe to write down... 

Sleep well!    

maanantai 3. marraskuuta 2014

Kuinka se hiljenee? - How can you shut it down?



En ole kovin usein kirjoittanut täällä vanhemmuudesta, mutta kai sitä joskus voi sitäkin aihetta hiukan viistää lähempää. Viikonloppuna juteltiin nimittäin hiukan koulujuttuja. Lapsi sanoi minun sanoneen, että kotitehtäviä pitää tehdä joka päivä, vaikka niitä ei olisikaan... Öh, en muista, että ihan niin olisin ikinä sanonut, mutta siitä tuli mieleen, että olenkohan minä vahingossa muuttunut jonkinlaiseksi sisäiseksi ääneksi? Olen kuullut, että lapsen kasvattaminen voi olla haasteellista, jos lapsi on hyvin eri luonteinen kuin vanhempi itse. Voisin siihen lisätä, että on se hiukan haasteellista sittenkin, jos lapsi on hyvin samanluonteinen kuin vanhempi itse. Haasteet ovat tietysti täysin päinvastaiset, mutta täydellisyyden tavoittelijana suurin, melkeinpä ainoa, tavoitteeni vanhempana on ollut olla siirtämättä sitä sietämätöntä piirrettä eteenpäin. Ihan kuin se olisi piirre, johon voisi vaikuttaa. Itseasiassa olen pikkuhiljaa alkanut ajatella, että siihen ei nimenomaan voi juurikaan vaikuttaa, koska se perustuu suurelta osin siihen, että oma arviointikyky tai -tarve on paljon suurempi kuin mikään ulkonainen palaute. 

Ehkä näin kasvattajana kuitenkin siinäkin tavoitteessa kannattaa aloittaa siitä, että ei tavoittele täydellisyyttä, koska ilmeisesti hyvällä tarkoitetut ja täysin tietoisesti annetut rentoutuskehoituksetkin on syksyn aikana kuultu vaatimuksena tehdä niitä kotitehtäviä. Että auts! Ja siis tosiaan, koskaan ei edes ole ollut minkäänlaista syytä käskeä tehdä yhtään tehtävää, kun ne tulevat tehdyksi joka tapauksessa hyvin kenekään sanomatta yhtään mitään. Vanhemmuus lienee lievää mysteeriä alusta loppuun. Nyt kun vielä keksisin, miten voisin auttaa hiljentämään sen sisäisen äänen. Voisin ehkä opettaa käskemään äitiä olemaan hiljaa, silloin kun sillä on selvästi huonoja ideoita. Ihan vain siltäkin varalta, että ääni kuuluisi vaikka en edes puhuisi. Tai se sanoisi jotakin, mitä en edes ole keksinyt ajatella.

Ettei tästä tule väärinkäsityksiä, niin mainitsen varmuuden vuoksi, että kirjoitin ylläolevan ihan pilke silmäkulmassa. Vakavasti ottaen kuitenkin se lienee ole ihan yleisesti tunnustettu tosiasia, että kaikkien vanhempien kohtalo on päätyä jonkinlaiseksi sisäiseksi ääneksi lastensa mieleen. Meidän vanhempien onkin mielestäni hyvä opetella olemaan sen verran itsekriittisiä, että ymmärämme rohkaista lapsiamme luottamaan omaan ajattelukykyynsä toimia viisaalla tavalla, vaikka se vanhemman ääni mielessä sanoisi mitä tahansa.    

----

I don't often write about parenthood here, but why not make an exception. We were talking about school lately, and I was told to have once said that one needs to make homework even on the days there is no homework assigned... I can't remember that I would have said such thing, but it made me think that I might have become some sort of inner voice without realising it. I have heard people say that it's hard to raise a child that has very different character than that of your own. I could add to it, that raising a child that is just like you may also be hard. Obviously, the challenges are quite the opposite. My biggest goal as a person tending to perfectionism has been to parent so that I would not pass that annoying perfectionism on. Assuming it's something you can choose to pass or not to pass on. Lately though, I have come to think that that's one of those characteristics that you probably have least influence on as you raise a child. It's namely largely based on the fact that a perfectionist has that trait that makes him/her automatically evaluate everything and exactly that internal judgment always rules over all the external factors.      

Anyway, it seems to me that even in this very modest goal of not passing perfectionism on, one better sets lower standards of expectation to oneself as a parent. I am saying this, because during the last few months I have consciously done my best to encourage our kiddo to take it easy and to set lower goals, but it seems that at least part of it has been heard as a demand to do more homework. It's kind of ironic, because we are anyway talking about a kid who never needs to be reminded about any sort of homework, because it gets well done anyway. I suppose there is always an element of mystery in parenthood! I am thinking of teaching her next how to silence the mother, when she clearly has bad ideas. Just for a case I might be talking when I am not, or saying something I am not even thinking about... 

Just for a record, I am just kidding about what I wrote above. Seriously then, I think we parents need to be aware that all of us are sneaking into our children's lives as their inner voices into some extent. It calls for being self-critical enough to make them aware that their own judgment is smart enough to do the right thing without depending on what that inner voice says.  

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kukkien sekoitus - Mixing flowers


Ostin viikonlopun kunniaksi muutaman yksittäisen kukan ja leikkasin ne sopivan pituiseksi ja tökkäsin pieneen kannuun. Helpolla tuli syksyinen kukka-asetelma sohvapöydälle. Valkoiset kurpitsat kestivät juuri tarpeeksi pitkään, että päästiin pyhäinpäivän yli. ;) Lämpimässä sisäilmassa ne eivät todellakaan ole ihan ikuisia, vaikka ulkona selviävätkin aika pitkään. Ikean vaniljantuoksuiset kynttilät ovat myöskin jokasyksyinen juttu. Se onkin melkeinpä ainoa huonetuoksu, mikä tuntuu nenään hyvältä. Muut tuoksuvat jutut saavatkin yleensä jäädä kauppaan. 

Pesukone on temppuillut viime päivät. Nyt se sitten jumittui keskelle ohjelmaa... Toivottavasti siinä ei ole kovin kummallista vikaa! Ja onneksi rummussa ei ole mitään kovin herkkää pestävää. Kun laitoin koneen pyörimään vaihtoehtoina olivat untuvatakki, villasukkapyykki tai värilliset pyyhkeet. Mikä helpotus, että jumissa ovat vain ne pyyhkeet! Kävi korjauksen kanssa miten kävi, ne kyllä saa pestyä entiselleen, kunhan vaan luukun saa avattua.

----

I bought few individual stems of flower, simply cut them into right lenght and sticked them into a small pitcher... That was quite an easy-to-make flower arrangement for the coffee table. The white pumpkins have been keeping well, but are now coming to their end. Their lifetime is not as long inside as it is outside. The vanilla scented candles from Ikea are my every year favorite. Actually they are pretty much the only scent I approve for candles at home. Other scents I happily leave for other customers to buy.  ;)

Our washing machine has not been very cooperative lately. Now it got stuck in the middle of a cycle... Hopefully, it turns out that it is just some minor problem! I'm happy though that there's nothing sensitive in the drum right now. When I started the machine the options were a down jacket, a load of wool socks or colored towels. What a relief, that the problem occurred with those towels! Whether fixing it works out or not, they can be easily re-washed without any further problems once the door goes open...  

lauantai 1. marraskuuta 2014

Suklaista - Chocolatey


Ystävä tuli loppuviikosta käymään ja toi yllätyksenä tullessaan purkillisen Neuhaus-suklaatehtaan tummaa suklaalevitettä. Ehdotin onneksi, että purkki säästettäisiin lauantain aamiaiselle! En olisi ehkä itse päässyt maistamaan sitä ollenkaan, jos se olisi avattu samantien. Meillä nuo kaksi muuta kun ovat sen verran kovia syömään kaikkea mahdollista Nutellan tapaista, että yleensä suklaalevitteiden kanssa minulle uhkaa käydä huonosti, jos en pidä puoliani tarpeeksi nopeasti. Tietysti syön itsekin helposti kaapin tyhjäksi joidenkin muiden juttujen suhteen, joten ei kannata tosissaan valittaa. Joka tapauksessa tämä purkillinen oli ehdottomasti kaiken odotuksen arvoinen. Niin hyvää että! Eikä muuten ollut sellaista ylimakeaa, kuten levitteiden kanssa joskus tapaa olla, vaan tumman suklaan maku tuli ihanan voimakkaasti esille. 

----

Our friend came to visit few days ago and brought us a glass of Neuhaus dark chocolate spread as a surprise. I proposed that we'd store it for a Saturday morning. Fortunately! I think I might have otherwise just found an empty glass on a kitchen shelf... The two others in this family namely consume anything chocolatey/Nutella type of things faster than me. But, to be fair, there are other things which might disappear from the cupboard due to me, too, thus, I can't really make any serious complaints about anybody else's sweet tooth. Anyway, in this case it was worth of waiting for a proper breakfast though. This chocolate spread tastes wonderful! It's not sugary sweet like most of the other similar spreads, but the dark chocolate flavor comes out perfectly.