torstai 6. helmikuuta 2014

Vuoden suunnitelma - A plan for the year

Vaikken yleensä varsinaisia uuden vuoden lupauksia teekään, suunnitelmia minulla on aina enemmän kuin mitä lopulta ehdin edes toteuttaa. Loppuvuodesta päätin, että tämän vuoden aikana opettelen paistamaan kokonaisen kanan. Jostakin syystä se on aina pelottanut minua, joten olen ostanut paistetun kanan aina valmiina. Täällä niitä myydään kaupoissa ja kanakioskeissa suoraan kuumasta grillistä. Tuumasta toimeen. Viime viikonloppuna paistoin ensimmäisen. Helmikuun alku oli hyvä aloitus vuoden mittaiselle kanauralleni. Reilusti merisuolaa, rosmariinia ja pippuria kanan pintaan, perunanpuolikkaat (keitin niitä ensin n. 5 min), sipulilohkot ja kuoritut valkosipulin kynnet kokonaisina voideltuun uunivuokaan, kana niiden päälle. Oliiviöljyä loiskautin koko komeuden päälle reilusti ja sitten vain uuniin. Puolisen tuntia 200 asteessa ja sen jälkeen 45 min vielä 175 asteessa. Hyvää tuli, mutta ei vielä mitään erityistä. Kokeilu jatkuu. Nyt kun peruspaistaminen onnistuu, on löydettävä pari erilaista pettämätöntä reseptiä. Nyt pelottaa enää se, että jos harjoitteluun uppoaa kana poikineen, niin voi olla, että loppuvuodesta kukaan ei halua enää syödä niitä... ;-)

----

Although I am not big on making new year resolutions, I always have more plans than I ever have time to accomplish. In the end of last year I decided to learn to roast a chicken. For some reason I have always been afraid to do so, and so I always bought it ready. Roasted chicken is sold here almost in every supermarket and chicken kiosk directly from the grill. Well, back to the plan. Last weekend I roasted my first one. It was a good start for my (one-year-long) chicken career. Lots of sea salt, rosemary and pepper rubbed on the chicken, potato halves (I cooked them for 5 min. first), onion and garlic... I laid the veggies first on the baking dish and then the chicken on the top and then added few splashes of olive oil. I roasted it for half an hour in 200 degrees, then 45 min. in 175 degrees. It tasted good, but not yet splendid. Now that I actually CAN roast a chicken, I must figure out few different but reliable recipes. The only thing I am now afraid of is that if my practice takes many chickens (that's poor English, I think you'd never count your chicken with s, but in this case it may be justified as I probably will need many of them, :-D), it may be that in the end of the year nobody wants to even see another roasted chicken, let alone eat it... ;-)   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti