sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Joulupukki ja jälkikirjoitus


Sellaistakin joulukalenteria tietysti tarvitaan, mistä saa avata lukkuja, tai tässä tapauksessa paketteja. Joinakin vuosina olen askarrelut adventtikalenterin itse, mutta viime vuosina ostetut ovat olleet enemmän suosittuja... äidin näperrykset eivät aina herätä yhtä suurta innostusta. ;-)

Hauskimpia ostetuista ovat olleet Playmobil-sarjan joulukalenterit. Niitä näkyy tulevan joka vuosi uusia, ja jos sattuu oikeaan kauppaan oikeaan aikaan, niitä saa hiukan yli kympillä. Ei paha, koska yhtenä vuonna laskin, että itse askarrellen sain yli kolmekymppiä kulumaan tarvikkeisiin ja yllätyksiin. Se oli silloin mielestäni (siskon miehen sanoin) "kuningasidea," mutta silti suhteettoman kallis näperrykseksi. Huomasin sen tosin vasta jälkikäteen, kun laskin kulut yhteen. Tänä vuonna tällainen joulupukki päätyi meille Ikeasta. Siinä oli joku tarjouskin, joten hintaa hökötyksellä ei ollut nimeksikään. Sitten vain täytteitä keksimään. Jos pahvirasiat vain kestävät, kalenteria voi käyttää joskus uudestaankin.

Ja se jälkikirjoitus. En oikeasti tykkää joulupukeista, enkä sen enempää tontuistakaan, mutta nyt olen heittäytynyt rennoksi. Ajattelin, että jos viime vuonna pipareitakin leivottiin monen muotoisia, niin kyllä tänne tänä vuonna muutama tonttukin mahtuu... Vuoden aikana olen ihan selvästi edistynyt joustokyvyssäni. Täytynee ampua joku raketti uutena vuotena tämän menestyksen kunniaksi. (Tai ainakin polttaa sädetikku. ;-))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti